Rajakisa, Tornio 18.6.2017

18.06.2017

Oulun Voikukkakisan jälkeen viikko ennen Tornion Rajakisaa meni nopeasti.

 Alkuviikosta tuuli puisteli melkoisesti treenatessa ja perjantaina aurinko paistoi todella lämpimästi. Perjantaina ammuin treenitulosta. Aluksi näytti hyvältä, mutta sitten nuolet levähtivät aivan ympäriinsä. Onneksi syy tähän löytyi pian. Aurinko paistoi niin lämpimästi, että nuolihyllyni oli päässyt osittain irtoamaan rungosta. Hylly takaisin kiinni jouseen ja taas alkoi osumaan. Lauantainakin osumat olivat hyvällä tolalla. Pääsin siis lähtemään rennolla ja luottavaisella mielellä sunnuntain kisaan.


Puhelin herätti viideltä hieman huonosti nukutun yön jälkeen. Meinasi hieman väsyttää, mutta onneksi autossa sain sitten torkkua vajaan kolmen tunnin matkan.

 Harjoitusnuolet ammuttiin kevyessä vesisateessa, ja osumat olivat kohtalaisia. Kisan alkaessa ammuin kaksi ensimmäistä sarjaa todella hyviä nippuja, mutta ei yhtään kymppiä. Molempien kuuden nuolen sarjat olisivat helposti tuoneet 59 pistettä. Pisteitä kertyi kuitenkin kahdellatoista nuolella 107. Loppukisa meni aikalailla samaan tahtiin, vähän kymppejä. Lopputulos 645 ei tyydyttänyt ollenkaan. Sää oli täydellinen, ei tuulta, muutama hassu pisara vettä, ei häiritsevää aurinkoa. Nikkasen Markus ampui alkukisan johtoon tuloksella 659. Itse olin siis toinen.


Pudotuksiin pääsi kahdeksan parasta ampujaa kymmenestä. Ensimmäisellä kierroksella sain siis vastaani alkukisassa seitsemänneksi sijoittuneen Pohjan Jousen Markkasen Jarin. Voitin ottelun 6-0. 

Semifinaalissa sain vastaani Seinäjoen Jousi-Jussien Peppi Perälän. Peppi oli ampunut alkukisassa oman ennätyksensä. Hänen hyvä tahti jatkui minua vastaan semifinaalissa, mutta itse aloin löytämään kadonnutta ajatusta takaisin ammuntaan tässä vaiheessa päivää. Voitin semifinaalin 6-0 ja etenin finaaliin Kokkolan Achilleksen jo tutuksi finaalivastustajaksi tullutta Markus Nikkasta vastaan. 

Finaalissa voitin kaksi ensimmäistä sarjaa ja olin jo 4-0 johdossa. Sitten ammuin pari löysää nuolta ja äkkiä tilanne olikin 4-4. Viidettä sarjaa ampuessa aloitin taas löysällä laukauksela, 8. Katsoin putkeen, Markuksella oli jo kaksi kymppiä taulussa. Seuraava nuoli lähti todella rennosti ja hyvin, aivan keskelle kymppiä. Markus ampui viimeisen nuolensa ja puisteli hieman päätään lähtiessään. Sain viimeisenkin nuoleni lähtemään rennosti, kurkistus putkeen, kymppi ja Markuksella kasi. Tasapeli, eli uusintanuolelle menee, huokasin helpotuksesta. Uusintanuolelle sain ihan kohtuullisen hyvän suorituksen. Markus laukaisi oman nuolensa vain hetkeä myöhemmin. Kurkistus putkeen. Minulla ysi, markuksella kasi. Voitto tuli.


Tässä paluumatkalla analysoituani päivää tulin siihen tulokseen, että päivän kaksi ensimmäistä kuuden nuolen sarjaa sain ammuttua samalla ajatuksella ja tekemisellä mitä treeneissäkin, niille vain tähtäin ei ollut aivan kohdallaan. Näiden kahden sarjan jälkeen ajatus herpaantui ja aloin ajattelemaan pisteitä, jolloin ainakin minulla riski virheille kasvaa ja suoritukset venyvät. Pudotuksin löysin taas ajatuksen takaisin hyvien suorituksien ampumiseen. Pudotukset menivätkin aivan hyvin muutamia heikompia nuolia lukuunottamatta.


Seinäjoen perinteisiä juhannuskisoja ei tänä vuonna järjestetä talkooporukan vähyyden vuoksi, joten ensi viikonloppuna en ole kisaamassa. 

Päätimme tyttöystäväni kanssa lähteä juhannuksena pienelle karhunkierrokselle Kuusamoon, sillä molemmille sattui harvinainen viikonloppu vapaa. 

Seuraavat kisat ovat kahden viikon kuluttua Porissa lauantaina ja Äetsässä sunnuntaina 1.-2.7. jos vain päätän sinne lähteä. Ellen lähde niin, sitten seuraavana ovatkin jo SM-kisat Tampereella.